Alavuuden vanha vaakuna 1952

Alavuden vanhan vaakunan selitys on ”kultakentässä seisova karhu pidellen molemmin käsin päänsä yläpuolella pitkällään olevaa tynnyriä, jonka ylälaidassa olevasta tapinreiästä nousee liekki; kaikki mustaa, paitsi karhun varukset ja tynnyristä nouseva liekki punaiset.” Vaakunan on suunnitellut Matti Visanti, ja Alavuden kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 30. kesäkuuta 1952. Kuntaliitoksen myötä Töysän vaakunasta tuli Alavuuden kaupungin vaakuna vuonna 2012. Tämä Alavuuden vanha karhuvaakuna on nykyään kotiseutuvaakuna.

Alavuuden vanha vaakuna vuodelta 1952 muistuttaa paljon Isonkyrön vuonna 1950 käyttöön otettua vaakunaa. Kummassakin on seisova karhu ja monet yksityiskohdat ovat samat. 

Luonnos 1. Tämän luonnoksen perusteella vaakunan suunnittelu on aloitettu jo 1949. Kaikki lopulliset elementit ovat jo paikallaan ja tämän jälkeen kehittely on ollut lähinnä hienosäätöä. Ilmeisesti tilaajalla on ollut selvä idea jo valmiiksi.

Luonnos 2 vuodelta 1950. Kaikki lopulliset värit ovat jo tässä paikallaan.

Luonnos 3 vuodelta 1950. Tämä versio on viety hyvin pitkälle ja se on selvästi viimeistellyin vaakunaluonnos. Karhun turkin yksityiskohdat muistuttavat jossain määrin Gustaf von Numersin vuonna 1950 suunnittelemaa Lapuan vaakunaa, vaikka siinä karhu onkin neljällä jalalla.

Luonnos 4, joka on tehty 12.4.1951. Tässä luonnoksessa, joka on hyvin lähellä lopullista vaakunaa, karhua on muutettu jonkin verran aikaisemmasta 1950 tehdystä luonnoksesta 3. Karhun jalat ovat suorassa ja tällä on ehkä haluttu tuoda karhun asentoon enemmän eroa verrattuna Isokyrön vaakunaan, jossa karhun jalat olivat luonnoksen 3 asennossa. Karhun turkkia on yksinkertaistettu huomattavasti ja nyt turkin haituvia näkyy vain kyynärtaipeessa ja polvissa. Tynnyristä nousevat liekit ovat koristeellisemmin aaltomaiset.

Alavuuden vanha vaakuna. Lähde: Wikipedia.

Alavuuden vanha vaakuna mediassa: 

Alavus pa­laut­taa kar­hu­vaa­ku­nan – ja vaihtaa nimensä Viiskunta-lehti 1.4.2019

Alavus vaakuna memories Sanoittaja-äijä Youtube 2025

Siisteimmät kuntien vaakunat? Reddit 2024 

Matti Visanti

 

August Mattias (Matti) Visanti (vuoteen 1936 Björklund; 31. toukokuuta 1885 Oulu – 25. marraskuuta 1957 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti ja kuvataiteilija.

Kuvataiteilijana Visanti on tunnettu erityisesti kirjojen kuvituksistaan. Visanti on ensimmäinen suomalainen kuvataiteilija, joka on kuvittanut Kalevalan kokonaisuudessaan. Vuonna 1936 silloinen Björklund muutti nimensä Visanniksi, koska hänen mielestään Kalevalan kuvittajalla täytyi olla suomalainen nimi. Kuvitettu Kalevala julkaistiin vuonna 1938.

Matti Visannin muita merkittäviä kuvitustöitä ovat: Kanteletar (1940),  Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä. (1950) ja Johanneksen Ilmestys (1955). Loppua kohden kuvituksia värittää syvä uskonnollisuus. Kuvien tyylin pyrkimyksenä on usein vahvistaa tekstien mystisiä ominaisuuksia.

Visanti suunnitteli 1920- ja 30-luvulla useita rakennuksia ja muistomerkkejä, joista tunnetuin on Ilkan patsas. Graafikkona tunnetuin työ on Kansaneläkelaitoksen (Kela/Fpa) tunnus.
 
Kyselyt kuvista: pietarivisanti - at - gmail.com

In English:

August Mattias (Matti) Visanti (Björklund until year 1936; 31 May 1885 Oulu, Finland - 25 November 1957 Helsinki, Finland) was a finnish architect and artist.

As a visual artist Visanti was known from his book illustrations. Visanti was the first artist to fully illustrate Kalevala. In year 1936 he changed his name to Visanti because the illustrator of Kalevala was supposed to have a finnish name. Illustrated Kalevala was published in 1938.

Other important illustration works are: Kanteletar (1940), Aleksis Kivi: Seven Brothers (1950) and Book of Revelation (1955). Especially towards the end the illustrations are inspired by deep religious spirit. The style of the images is focused to strengthen the mystic qualities of the stories.

In the 1920's and 30's Visanti designed numerous buildings and monuments, of which Ilkka Statue in Ilmajoki is the best known work. As a graphic designer the best known work is the emblem for Kela/Fpa.

Inquiries: pietarivisanti - at - gmail.com

Isonkyrön Vaakuna 1950

Isokyrön vaakuna on vahvistettu käyttöön 7.7.1950. Vaakunan selitys on ”kultakilvessä pystyssä musta karhu, jonka varukset (kieli, hampaat, kynnet) ovat punaiset, pidellen kämmenissään vihreää kuusentyveä”. Vaakunan aihe on peräisin Isokyrön vanhan pitäjän sinetistä. Matti Visannin suunnittelema vaakuna on edelleen käytössä vuonna 2026.

Huonokuntoinen ja päiväämätön luonnos kuultopaperille Isokyrön vaakunaksi. Tässä versiossa on jo kaikki elementit paikallaan, vaikka kuusentyvi onkin maalattu siniseksi.

10.5.1949 päivätty luonnos nimellä Työ ja Usko. Onko lopulliseksi vaakunaksi päätynyt ehdotus ollut ehdotus 1 jää epäselväksi, koska toisessa säästyneessä luonnoksessa ei ole mitään merkintöjä. Tässä versiossa karhu ja kuusentyvi ovat hyvin pieniä ja yleensä vaakunoissa ei mielestäni ole näin pieniä kuva-aiheita. En löytänyt tietoja siitä mikä pieni kirkkoa muistuttava symboli on. Isokyrön kirkko, jonka rakentaminen on aloitettu 1513, on kuvattu hyvin realistisesti, vain sivulaiva puuttuu oikealta. Isokyrön kirkko vuonna 2026 (Google Maps).

Tällä hetkellä käytössä oleva Isokyrön vaakuna. Lähde Wikipedia.

Vaikka Matti Visanti asui 1930-luvulta lähtien Helsingissä ollakseen lähellä painotaloa, hänellä oli silti kiinteät yhteydet Pohjanmaalle ja Isokyröön. Tästä esimerkkinä Isokyrön Suojeluskunnan Lippu, jossa esiintyy myös karhu ja Isokyrön kirkko. Luonnoksen päiväyksestä ei ole tietoa. 

Matti Visannin luonnoksissa on paljon karhuaiheisia päiväämättömiä luonnoksia. Onko tämä kirveellä ja lapiolla varustettu karhu luonnos Isokyrön vaakunaan?

Isokyrön vaakuna mediassa:
Kuin kaksi marjaa: Berliini ja Isokyrö Helsingin Sanomat 12.6.2014, vain tilaajille.
Millä Suomen kunnalla on paras vaakuna? Tiktok ylemix 4.11.2025
Finnish coat of arms top10 Instagram 15.10.2024