Kalevala, runo 4, Emo tuosta itkemähän, 1938

 

Emo tuosta itkemähän,

kyynelvierus vieremähän.

Sai siitä sanelemahan,

vaivainen valittamahan:

"Elkätte, emot poloiset,

sinä ilmoisna ikänä

tuuitelko tyttäriä,

lapsianne liekutelko

vastoin mieltä miehelähän,

niinkuin mie, emo poloinen,

tuuittelin tyttöjäni,

kasvatin kanasiani!"

Kalevala runo 4 kokonaisuudessaan Projekt Runeberg-sivustolla.

Matti Visanti

 

August Mattias (Matti) Visanti (vuoteen 1936 Björklund; 31. toukokuuta 1885 Oulu – 25. marraskuuta 1957 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti ja kuvataiteilija.

Kuvataiteilijana Visanti on tunnettu erityisesti kirjojen kuvituksistaan. Visanti on ensimmäinen suomalainen kuvataiteilija, joka on kuvittanut Kalevalan kokonaisuudessaan. Vuonna 1936 silloinen Björklund muutti nimensä Visanniksi, koska hänen mielestään Kalevalan kuvittajalla täytyi olla suomalainen nimi. Kuvitettu Kalevala julkaistiin vuonna 1938.

Matti Visannin muita merkittäviä kuvitustöitä ovat: Kanteletar (1940),  Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä. (1950) ja Johanneksen Ilmestys (1955). Loppua kohden kuvituksia värittää syvä uskonnollisuus. Kuvien tyylin pyrkimyksenä on usein vahvistaa tekstien mystisiä ominaisuuksia.

Kuvitusten lisäksi Matti Visanti suunnitteli useita rakennuksia, muistomerkkejä ja muita teoksia. Tunnetuimpia töitä ovat:
- Arkkitehtuuri: Seinäjoen Seurahuone (1928)
- Monumenttitaide: Ilkan patsas, Ilmajoki (1928)
- Grafiikka: Kansaneläkelaitoksen (Kela/Fpa) tunnus (1938)
- Heraldiikka: Isonkyrön vaakuna (1950)
- Taidemaalaus: Ranuan alttaritaulu (1951)
- Muotoilu: Maailman ensimmäinen Olympiaraha (1952)
  
Kyselyt kuvista: pietarivisanti - at - gmail.com

In English:

August Mattias (Matti) Visanti (Björklund until year 1936; 31 May 1885 Oulu, Finland - 25 November 1957 Helsinki, Finland) was a finnish architect and artist.

As a visual artist Visanti was known from his book illustrations. Visanti was the first artist to fully illustrate Kalevala. In year 1936 he changed his name to Visanti because the illustrator of Kalevala was supposed to have a finnish name. Illustrated Kalevala was published in 1938.

Other important illustration works are: Kanteletar (1940), Aleksis Kivi: Seven Brothers (1950) and Book of Revelation (1955). Especially towards the end the illustrations are inspired by deep religious spirit. The style of the images is focused to strengthen the mystic qualities of the stories.

In addition to the illustrations Matti Visanti designed several buildings, monuments and other works. The most well known works are:
- Architecture: Seinäjoen Seurahuone (1928)
- Monumental art: Ilkka Statue, Ilmajoki (1928)
- Graphics: Kela/Fpa emblem (1938)
- Heraldry: Isokyrö Coat of Arms (1950)
- Painting: Ranua altarpiece (1951)
- Design: First Olympic Coin (1952)


Inquiries: pietarivisanti - at - gmail.com

Kalevala, runo 3, Valjasti tulisen ruunan, 1938

 

Siitä läksi, ei totellut.

Otti ruunansa omansa,

jonka turpa tulta iski,

säkeniä säärivarret;

valjasti tulisen ruunan

korjan kultaisen etehen.

Kalevala runo 3 kokonaisuudessaan Projekt Runeberg-sivustolla.

Kalevala, runo 2, Tulta iski ilman lintu, 1938

 

Tulta iski ilman lintu,

valahutti valkeaista.

Pohjaistuuli kasken poltti,

koillinen kovin porotti:

poltti kaikki puut poroksi,

kypeniksi kyyetteli.

Kalevala runo 2 kokonaisuudessaan Projekt Runeberg-sivustolla.

Kalevala, runo 1, Sotka ja veen emonen, 1938

 

Tuo sotka, sorea lintu,

liiteleikse, laateleikse.

Keksi polven veen emosen

sinerväisellä selällä;

luuli heinämättähäksi,

tuoreheksi turpeheksi.

Kalevala runo 1 kokonaisuudessaan Projekt Runeberg-sivustolla.
Siellä runo on rivitetty kolmelle riville. Kuuden rivin rivitys on otettu 1938 Kalevalasta.

Halkokarin kahakan muistomerkki, 1934, osa 2

Halkokarin kahakan muistomerkki on pystytetty vuonna 1854 käydylle kahakalle, jossa englantilaisten henkilötappiot olivat kolme upseeria ja viisitoista matruusia kaatuneina sekä kolme upseeria ja 31 matruusia vankeina.Kaupungin puolustajista haavoittui kolme tai neljä. Englantilaiset olivat tehneet enemmän tuhoa Raahessa ja Oulussa mutta Kokkolassa heitä tiedettiin odottaa ja englantilaiset joutuivat yllätetyiksi.

Matti Visanti suunnitteli muistomerkin 1930-luvun alussa. Muistomerkki valmistui 1934.

Halkokarin kahakan muistomerkki sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Kokkolan Halkokarissa Suntti-joen suulla. Muistomerkkiä ympäröi avara ulkoilumaasto näkymällä avomerelle. Muistomerkki on usein toiminut Kokkolassa juoksutapahtumien kääntöpaikkana.

Teksti taulussa: Patsaan on pystyttänyt kotiseudun puolustuksen muistoksi Kokkolan kaupunki, Kokkolan suojeluskunnat ja Kaarlelan suojeluskunta. 1934.

Kokkolan vaakuna. Koska taulussa ei ole tekstiä, niin tähän tauluun on jätetty eniten kävijöiden omia muistoja.

Text i tavlan: Rest till minne av hembygdens försvar av Gamla Karleby Stad, Gamla Karleby Skyddskårer och Karleby Skyddskår. 1934.

Halkokari 1854.

Muistomerkissä on käytetty hienosti paikalta löydettyä rakennusmateriaalia.

Lähempänä Kokkolan keskustaa Englanninpuistossa on englantilainen venehuone, jossa on esillä englantilaisilta sotasaaliiksi saatu barkassi, eli maihinnousualus. Aluksesta liikkuu monia legendoja. Aluksesta on jäljellä vain runko. Kansi ja tykit puuttuvat ja ne esitetään vain piirustuksissa.

Halkokarin kahakan muistomerkki, 1934, osa 1

 

 

Krimin sodan aikana 1854 käydyn kahakan muistomerkki Kokkolan Halkokarissa. Matti Visannin (Björklund) suunnittelema muistomerkki paljastettiin syksyllä 1934 luonnonkauniille paikalle Halkokarin rantaan.
(Kuva Meri Visanti, heinäkuu 2022)

Matti Visannin Halkokarin muistomerkistä tekemä toinen luonnosehdotus, johon lopullinen muistomerkki perustuu. Ensimmäistä ehdotusta ei ole toistaiseksi löytynyt.

 

Näkymä kaakkoon muistomerkin rauhallisesta ympäristöstä penkkeineen.
(Kuva Meri Visanti, heinäkuu 2022)

Marttilan koulu, Seinäjoki, 1932

Marttilan koulu Seinäjoen keskustan läheisyydessä, osoitteessa Kirkkokatu 9, on Matti Visannin Seinäjoelle suunnittelemista rakennuksista suurin. Koulua on jatkettu myöhemmin monilla siivillä.

Länsi- ja eteläjulkisivu. 

Länsijulkisivun klassinen sisäänkäynti hillityillä koristeellisilla elementeillä.

Marttilan koulusta on säästynyt tämä luonnos, joka on päivätty 1929. Tässä vaiheessa luonnoksessa ei vielä ollut pääoven ympärillä olleita maljakoita. Oven viereen oli luonnosteltu lipputangon tukia tai valaisimia. Oven yläpuolella olevat kolme ikkunaa ovat samanlaiset lopullisessa koulussa. Työ on ollut arkkitehtitoimiston työ numero 415 ja tämä oli piirustus 17. 

Seinäjoen nuorisokeskus, 1928

 

Puskantie 3:ssa sijaitseva koulu valmistui monien muiden Seinäjoelle suunniteltujen rakennusten tapaan vuonna 1928. Nykyään rakennuksessa toimii Seinäjoen Nuorisokeskus. Rakennus on Matti Visannin Kujan pohjoispäässä. Seinäjoella on järjestetty opastettuja kävelyjä Matti Visannin rakennuksiin. Kävelyn alkupiste on ollut Nuorisokeskuksella. Näkymä parkkipaikalta itäpuolella sijaitsevalle julkisivulle.

Näkymä parkkipaikalta pohjoisivulle.

Näkymä Puskantieltä eteläsivulle.

Näkymä Matti Visannin kujalta länsisivulle. Kuvat otettu toukokuussa 2026.

Seinäjoen Seurahuone, 1928

Seinäjoen Seurahuone valmistui vuonna 1928. Valmistuessaan rakennus oli Seinäjoen kookkain rakennus 1920-luvun ilmakuvien mukaan. Matti Visanti toimi arkkitehtina vuosina 1916-1932. Visanti suunnitteli Seinäjoelle parikymmentä rakennusta, joista keskeisin on Seinäjoen Seurahuone. Kuvassa rakennuksen pääsisäänkäynti pohjoispuolella Keskuskadulta nähtynä. Rakennuksen osoite on Keskuskatu 12 (Google Maps). 

Seinäjoen Seurahuoneen länsijulkisivu Keskuskadulta nähtynä. Rakennuksessa on nykyään toimitiloja. 

Seinäjoen Seurahuoneen eteläjulkisivu pihalta nähtynä. Kaikki kolme säilynyttä Matti Visannin Seinäjoelle suunnittelemaa rakennusta ovat tyyliltään samanlaisia 1920-luvun klassismin tyylisiä keltasävyisiä rakennuksia. Yksi syy miksi Visanti lopetti arkkitehtuurin 30-luvun alussa oli se, että funktionalismi otti valta-aseman arkkitehtuurissa.

Seinäjoen seurahuoneen itäjulkisivu nähtynä Matti Visannin kujalta. Kaikki kuvat on otettu toukokuussa 2026.

Seinäjoen Seurahuoneen piirustuksia ei ole säilynyt. Tässä Seinäjoen Säästöpankin, joka on nykyään purettu, julkisivupiirustuksessa näkyy kuinka useimmissa Visannin Seinäjoelle suunnitelluissa rakennuksissa käytettiin samanlaisia osia. Ovi ja ikkunat ovat lähes identtisiä ja koko rakennus on hyvin saman henkinen ja kokoinen kuin Seurahuone mutta vain kaksikerroksinen.