Kalevala, runo 4, Emo tuosta itkemähän, 1938

 

Emo tuosta itkemähän,

kyynelvierus vieremähän.

Sai siitä sanelemahan,

vaivainen valittamahan:

"Elkätte, emot poloiset,

sinä ilmoisna ikänä

tuuitelko tyttäriä,

lapsianne liekutelko

vastoin mieltä miehelähän,

niinkuin mie, emo poloinen,

tuuittelin tyttöjäni,

kasvatin kanasiani!"

Kalevala runo 4 kokonaisuudessaan Projekt Runeberg-sivustolla.

Matti Visanti

 

August Mattias (Matti) Visanti (vuoteen 1936 Björklund; 31. toukokuuta 1885 Oulu – 25. marraskuuta 1957 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti ja kuvataiteilija.

Kuvataiteilijana Visanti on tunnettu erityisesti kirjojen kuvituksistaan. Visanti on ensimmäinen suomalainen kuvataiteilija, joka on kuvittanut Kalevalan kokonaisuudessaan. Vuonna 1936 silloinen Björklund muutti nimensä Visanniksi, koska hänen mielestään Kalevalan kuvittajalla täytyi olla suomalainen nimi. Kuvitettu Kalevala julkaistiin vuonna 1938.

Matti Visannin muita merkittäviä kuvitustöitä ovat: Kanteletar (1940),  Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä. (1950) ja Johanneksen Ilmestys (1955). Loppua kohden kuvituksia värittää syvä uskonnollisuus. Kuvien tyylin pyrkimyksenä on usein vahvistaa tekstien mystisiä ominaisuuksia.

Kuvitusten lisäksi Matti Visanti suunnitteli useita rakennuksia, muistomerkkejä ja muita teoksia. Tunnetuimpia töitä ovat:
- Arkkitehtuuri: Seinäjoen Seurahuone (1928)
- Monumenttitaide: Ilkan patsas, Ilmajoki (1928)
- Grafiikka: Kansaneläkelaitoksen (Kela/Fpa) tunnus (1938)
- Heraldiikka: Isonkyrön vaakuna (1950)
- Taidemaalaus: Ranuan alttaritaulu (1951)
- Muotoilu: Maailman ensimmäinen Olympiaraha (1952)
  
Kyselyt kuvista: pietarivisanti - at - gmail.com

In English:

August Mattias (Matti) Visanti (Björklund until year 1936; 31 May 1885 Oulu, Finland - 25 November 1957 Helsinki, Finland) was a finnish architect and artist.

As a visual artist Visanti was known from his book illustrations. Visanti was the first artist to fully illustrate Kalevala. In year 1936 he changed his name to Visanti because the illustrator of Kalevala was supposed to have a finnish name. Illustrated Kalevala was published in 1938.

Other important illustration works are: Kanteletar (1940), Aleksis Kivi: Seven Brothers (1950) and Book of Revelation (1955). Especially towards the end the illustrations are inspired by deep religious spirit. The style of the images is focused to strengthen the mystic qualities of the stories.

In addition to the illustrations Matti Visanti designed several buildings, monuments and other works. The most well known works are:
- Architecture: Seinäjoen Seurahuone (1928)
- Monumental art: Ilkka Statue, Ilmajoki (1928)
- Graphics: Kela/Fpa emblem (1938)
- Heraldry: Isokyrö Coat of Arms (1950)
- Painting: Ranua altarpiece (1951)
- Design: First Olympic Coin (1952)


Inquiries: pietarivisanti - at - gmail.com

Kalevala, runo 3, Valjasti tulisen ruunan, 1938

 

Siitä läksi, ei totellut.

Otti ruunansa omansa,

jonka turpa tulta iski,

säkeniä säärivarret;

valjasti tulisen ruunan

korjan kultaisen etehen.

Kalevala runo 3 kokonaisuudessaan Projekt Runeberg-sivustolla.

Kalevala, runo 2, Tulta iski ilman lintu, 1938

 

Tulta iski ilman lintu,

valahutti valkeaista.

Pohjaistuuli kasken poltti,

koillinen kovin porotti:

poltti kaikki puut poroksi,

kypeniksi kyyetteli.

Kalevala runo 2 kokonaisuudessaan Projekt Runeberg-sivustolla.

Kalevala, runo 1, Sotka ja veen emonen, 1938

 

Tuo sotka, sorea lintu,

liiteleikse, laateleikse.

Keksi polven veen emosen

sinerväisellä selällä;

luuli heinämättähäksi,

tuoreheksi turpeheksi.

Kalevala runo 1 kokonaisuudessaan Projekt Runeberg-sivustolla.
Siellä runo on rivitetty kolmelle riville. Kuuden rivin rivitys on otettu 1938 Kalevalasta.

Halkokarin kahakan muistomerkki, 1934, osa 2

Halkokarin kahakan muistomerkki on pystytetty vuonna 1854 käydylle kahakalle, jossa englantilaisten henkilötappiot olivat kolme upseeria ja viisitoista matruusia kaatuneina sekä kolme upseeria ja 31 matruusia vankeina.Kaupungin puolustajista haavoittui kolme tai neljä. Englantilaiset olivat tehneet enemmän tuhoa Raahessa ja Oulussa mutta Kokkolassa heitä tiedettiin odottaa ja englantilaiset joutuivat yllätetyiksi.

Matti Visanti suunnitteli muistomerkin 1930-luvun alussa. Muistomerkki valmistui 1934.

Halkokarin kahakan muistomerkki sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Kokkolan Halkokarissa Suntti-joen suulla. Muistomerkkiä ympäröi avara ulkoilumaasto näkymällä avomerelle. Muistomerkki on usein toiminut Kokkolassa juoksutapahtumien kääntöpaikkana.

Teksti taulussa: Patsaan on pystyttänyt kotiseudun puolustuksen muistoksi Kokkolan kaupunki, Kokkolan suojeluskunnat ja Kaarlelan suojeluskunta. 1934.

Kokkolan vaakuna. Koska taulussa ei ole tekstiä, niin tähän tauluun on jätetty eniten kävijöiden omia muistoja.

Text i tavlan: Rest till minne av hembygdens försvar av Gamla Karleby Stad, Gamla Karleby Skyddskårer och Karleby Skyddskår. 1934.

Halkokari 1854.

Muistomerkissä on käytetty hienosti paikalta löydettyä rakennusmateriaalia.

Lähempänä Kokkolan keskustaa Englanninpuistossa on englantilainen venehuone, jossa on esillä englantilaisilta sotasaaliiksi saatu barkassi, eli maihinnousualus. Aluksesta liikkuu monia legendoja. Aluksesta on jäljellä vain runko. Kansi ja tykit puuttuvat ja ne esitetään vain piirustuksissa.

Halkokarin kahakan muistomerkki, 1934, osa 1

 

 

Krimin sodan aikana 1854 käydyn kahakan muistomerkki Kokkolan Halkokarissa. Matti Visannin (Björklund) suunnittelema muistomerkki paljastettiin syksyllä 1934 luonnonkauniille paikalle Halkokarin rantaan.
(Kuva Meri Visanti, heinäkuu 2022)

Matti Visannin Halkokarin muistomerkistä tekemä toinen luonnosehdotus, johon lopullinen muistomerkki perustuu. Ensimmäistä ehdotusta ei ole toistaiseksi löytynyt.

 

Näkymä kaakkoon muistomerkin rauhallisesta ympäristöstä penkkeineen.
(Kuva Meri Visanti, heinäkuu 2022)

Marttilan koulu, Seinäjoki, 1932

Marttilan koulu Seinäjoen keskustan läheisyydessä, osoitteessa Kirkkokatu 9, on Matti Visannin Seinäjoelle suunnittelemista rakennuksista suurin. Koulua on jatkettu myöhemmin monilla siivillä.

Länsi- ja eteläjulkisivu. 

Länsijulkisivun klassinen sisäänkäynti hillityillä koristeellisilla elementeillä.

Marttilan koulusta on säästynyt tämä luonnos, joka on päivätty 1929. Tässä vaiheessa luonnoksessa ei vielä ollut pääoven ympärillä olleita maljakoita. Oven viereen oli luonnosteltu lipputangon tukia tai valaisimia. Oven yläpuolella olevat kolme ikkunaa ovat samanlaiset lopullisessa koulussa. Työ on ollut arkkitehtitoimiston työ numero 415 ja tämä oli piirustus 17. 

Seinäjoen nuorisokeskus, 1928

 

Puskantie 3:ssa sijaitseva koulu valmistui monien muiden Seinäjoelle suunniteltujen rakennusten tapaan vuonna 1928. Nykyään rakennuksessa toimii Seinäjoen Nuorisokeskus. Rakennus on Matti Visannin Kujan pohjoispäässä. Seinäjoella on järjestetty opastettuja kävelyjä Matti Visannin rakennuksiin. Kävelyn alkupiste on ollut Nuorisokeskuksella. Näkymä parkkipaikalta itäpuolella sijaitsevalle julkisivulle.

Näkymä parkkipaikalta pohjoisivulle.

Näkymä Puskantieltä eteläsivulle.

Näkymä Matti Visannin kujalta länsisivulle. Kuvat otettu toukokuussa 2026.

Seinäjoen Seurahuone, 1928

Seinäjoen Seurahuone valmistui vuonna 1928. Valmistuessaan rakennus oli Seinäjoen kookkain rakennus 1920-luvun ilmakuvien mukaan. Matti Visanti toimi arkkitehtina vuosina 1916-1932. Visanti suunnitteli Seinäjoelle parikymmentä rakennusta, joista keskeisin on Seinäjoen Seurahuone. Kuvassa rakennuksen pääsisäänkäynti pohjoispuolella Keskuskadulta nähtynä. Rakennuksen osoite on Keskuskatu 12 (Google Maps). 

Seinäjoen Seurahuoneen länsijulkisivu Keskuskadulta nähtynä. Rakennuksessa on nykyään toimitiloja. 

Seinäjoen Seurahuoneen eteläjulkisivu pihalta nähtynä. Kaikki kolme säilynyttä Matti Visannin Seinäjoelle suunnittelemaa rakennusta ovat tyyliltään samanlaisia 1920-luvun klassismin tyylisiä keltasävyisiä rakennuksia. Yksi syy miksi Visanti lopetti arkkitehtuurin 30-luvun alussa oli se, että funktionalismi otti valta-aseman arkkitehtuurissa.

Seinäjoen seurahuoneen itäjulkisivu nähtynä Matti Visannin kujalta. Kaikki kuvat on otettu toukokuussa 2026.

Seinäjoen Seurahuoneen piirustuksia ei ole säilynyt. Tässä Seinäjoen Säästöpankin, joka on nykyään purettu, julkisivupiirustuksessa näkyy kuinka useimmissa Visannin Seinäjoelle suunnitelluissa rakennuksissa käytettiin samanlaisia osia. Ovi ja ikkunat ovat lähes identtisiä ja koko rakennus on hyvin saman henkinen ja kokoinen kuin Seurahuone mutta vain kaksikerroksinen.

Ranuan alttaritaulu, 1951

Ranuan puinen kirkko rakennettiin vuosina 1911-1913 ja sen suunnitteli Harald Andersin. Kirkon sisustusta uusittiin 50- luvulla ja suunnitelmat teki Arkkitehtitoimisto Irmeli ja Markus Visanti. Samalla Matti Visanti suunnitteli kirkkoon alttaritaulun vuonna 1951.

Luonnos Ranuan alttaritaulua varten vuodelta 1951. Peiteväri pahville 58 x 36 cm. Tämä luonnos on nykyään Ranuan kirkon omistuksessa. 

Jeesuksen toinen tuleminen (Johanneksen ilmestys) 1951. Öljymaalaus kankaalle, 330 x 215 cm. Ranuan kirkko. Koko teksti alreunassa:
Katso hän tulee pilvissä,
ja kaikki silmät saavat nähdä hänet,
niidenkin jotka hänet lävistivät,
ja kaikki maan sukukunnat vaikeroitsevat hänen tullessaan.
Totisesti, Amen.

Maailman ensimmäinen Olympiaraha, 1952

Olympialaiset oli määrä pitää Helsingissä 1940. Turkulainen lehtori J.J.Hulden esitti 1938 Suomen Numismaattisessa Yhdistyksessä lokakuussa 1938, että Suomi voisi julkaista olympialaisten kunniaksi erikoisrahan. Vuonna 1939 järjestettiin rahasta yleinen suunnittelukilpailu.

Rahan tekstit määritettiin kilpailuohjelmassa. Kilpailuun tuli 74 ehdotusta, joista 22 hylättiin. Voittajaksi valittiin kuvanveistäjä Aarre Aaltosen ja Matti Visannin yhteisteos nimeltä Kalevan Tammi. 

Sotien takia olympialaiset jäivät kokonaan pitämättä, joten rahaa ei koskaan julkaistu.

Helsingille myönnettiin vuoden 1952 kesäolympialaiset. Uutta suunnittelukilpailua ei järjestetty, vaan Aaltosen ja Visannin 1940 voittoehdotus päivitettiin vuodelle 1952. Vaikka raha tarkoitettiin tavalliseksi käyttörahaksi, arvoltaan 500 markkaa, sen käyttö jäi vähäiseksi. Jopa 26 000 kappaletta palautettiin rahapajalle, koska seteleitä käytettiin enemmän.

Sittemmin rahasta on tullut keräilykohde maailman ensimmäisenä olympiarahana. Seuraava olympiaraha julkaistiin vasta vuonna 1964 Innsbruckin talviolympialaisten kunniaksi. Huldenin ehdotus oli siis jopa 24 vuotta (6 olympiaadia) edellä aikaansa! Nykyisin kaikki olympialaiset saavat oman erikoisrahansa. 

1951 rahaa lyötiin 18500 kappaletta vuonna. 1951 rahan arvo on 300-500 euroa.

1952 rahaa lyötiin 586 500 kappaletta. 1952 rahan arvo on 20-60 euroa.

Rahan ostovoima vuodelle 2014 muunnettuna on noin 14,5 euroa.

1952 rahasta on olemassa viallinen erä, jossa seppeleen reunassa on ylimääräinen "risu". Virheen takia rahan arvo on kolminkertainen, eli 60-300 euroa.

Raha on tässä kuvattu muovisessa kolikkokapselissa.

Olympiarahasta ei löydy luonnoksia. Ainoa asiaa sivuava aihe on tämä Matti Visannin luonnos Olympialaisten julisteeksi, joka on ehkä sekin tehty kilpailua varten. Julisteessa käytetty kirjasin on samantyylinen kuin kolikossa, varsinkin M-kirjain. Tämä juliste on ainoa säilynyt luonnos, josta voisi ajatella millainen työnjako Aaltosen ja Visannin välillä oli.

Olympiajulisteen suunnittelukilpailu pidettiin 1938. Kilpailun voitti graafikko Ilmari Sysimetsä (laulaja Ilkka "Frederik" Sysimetsän isä). Kuten olympiarahassa, julistekilpailua ei uusittu, vaan vuoden 1952 juliste päivitettiin vuoden 1940- julisteesta.

Alavuuden vanha vaakuna, 1952

Alavuden vanhan vaakunan selitys on ”kultakentässä seisova karhu pidellen molemmin käsin päänsä yläpuolella pitkällään olevaa tynnyriä, jonka ylälaidassa olevasta tapinreiästä nousee liekki; kaikki mustaa, paitsi karhun varukset ja tynnyristä nouseva liekki punaiset.” Vaakunan on suunnitellut Matti Visanti, ja Alavuden kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 30. kesäkuuta 1952. Kuntaliitoksen myötä Töysän vaakunasta tuli Alavuuden kaupungin vaakuna vuonna 2012. Tämä Alavuuden vanha karhuvaakuna on nykyään kotiseutuvaakuna.

Alavuuden vanha vaakuna vuodelta 1952 muistuttaa paljon Isonkyrön vuonna 1950 käyttöön otettua vaakunaa. Kummassakin on seisova karhu ja monet yksityiskohdat ovat samat. 

Luonnos 1. Tämän luonnoksen perusteella vaakunan suunnittelu on aloitettu jo 1949. Kaikki lopulliset elementit ovat jo paikallaan ja tämän jälkeen kehittely on ollut lähinnä hienosäätöä. Ilmeisesti tilaajalla on ollut selvä idea jo valmiiksi.

Luonnos 2 vuodelta 1950. Kaikki lopulliset värit ovat jo tässä paikallaan.

Luonnos 3 vuodelta 1950. Tämä versio on viety hyvin pitkälle ja se on selvästi viimeistellyin vaakunaluonnos. Karhun turkin yksityiskohdat muistuttavat jossain määrin Gustaf von Numersin vuonna 1950 suunnittelemaa Lapuan vaakunaa, vaikka siinä karhu onkin neljällä jalalla.

Luonnos 4, joka on tehty 12.4.1951. Tässä luonnoksessa, joka on hyvin lähellä lopullista vaakunaa, karhua on muutettu jonkin verran aikaisemmasta 1950 tehdystä luonnoksesta 3. Karhun jalat ovat suorassa ja tällä on ehkä haluttu tuoda karhun asentoon enemmän eroa verrattuna Isokyrön vaakunaan, jossa karhun jalat olivat luonnoksen 3 asennossa. Karhun turkkia on yksinkertaistettu huomattavasti ja nyt turkin haituvia näkyy vain kyynärtaipeessa ja polvissa. Tynnyristä nousevat liekit ovat koristeellisemmin aaltomaiset.

Alavuuden vanha vaakuna. Lähde: Wikipedia.

Alavuuden vanha vaakuna mediassa: 

Alavus pa­laut­taa kar­hu­vaa­ku­nan – ja vaihtaa nimensä Viiskunta-lehti 1.4.2019

Alavus vaakuna memories Sanoittaja-äijä Youtube 2025

Siisteimmät kuntien vaakunat? Reddit 2024 

Isonkyrön Vaakuna, 1950

Isokyrön vaakuna on vahvistettu käyttöön 7.7.1950. Vaakunan selitys on ”kultakilvessä pystyssä musta karhu, jonka varukset (kieli, hampaat, kynnet) ovat punaiset, pidellen kämmenissään vihreää kuusentyveä”. Vaakunan aihe on peräisin Isokyrön vanhan pitäjän sinetistä. Matti Visannin suunnittelema vaakuna on edelleen käytössä vuonna 2026.

Huonokuntoinen ja päiväämätön luonnos kuultopaperille Isokyrön vaakunaksi. Tässä versiossa on jo kaikki elementit paikallaan, vaikka kuusentyvi onkin maalattu siniseksi.

10.5.1949 päivätty luonnos nimellä Työ ja Usko. Onko lopulliseksi vaakunaksi päätynyt ehdotus ollut ehdotus 1 jää epäselväksi, koska toisessa säästyneessä luonnoksessa ei ole mitään merkintöjä. Tässä versiossa karhu ja kuusentyvi ovat hyvin pieniä ja yleensä vaakunoissa ei mielestäni ole näin pieniä kuva-aiheita. En löytänyt tietoja siitä mikä pieni kirkkoa muistuttava symboli on. Isokyrön kirkko, jonka rakentaminen on aloitettu 1513, on kuvattu hyvin realistisesti, vain sivulaiva puuttuu oikealta. Isokyrön kirkko vuonna 2026 (Google Maps).

Tällä hetkellä käytössä oleva Isokyrön vaakuna. Lähde Wikipedia.

Vaikka Matti Visanti asui 1930-luvulta lähtien Helsingissä ollakseen lähellä painotaloa, hänellä oli silti kiinteät yhteydet Pohjanmaalle ja Isokyröön. Tästä esimerkkinä Isokyrön Suojeluskunnan Lippu, jossa esiintyy myös karhu ja Isokyrön kirkko. Luonnoksen päiväyksestä ei ole tietoa. 

Matti Visannin luonnoksissa on paljon karhuaiheisia päiväämättömiä luonnoksia. Onko tämä kirveellä ja lapiolla varustettu karhu luonnos Isokyrön vaakunaan?

Isokyrön vaakuna mediassa:
Kuin kaksi marjaa: Berliini ja Isokyrö Helsingin Sanomat 12.6.2014, vain tilaajille.
Millä Suomen kunnalla on paras vaakuna? Tiktok ylemix 4.11.2025
Finnish coat of arms top10 Instagram 15.10.2024

Kalevala runo 29 / Hattujen Sota

Yöllä yksin käyessänsä, kulkiessansa kylitse

tuonne niemen pitkän päähän, kymmenentehen kylähän,

ei nähnyt sitä taloa, kuss' ei kolmea kotoa,

ei nähnyt sitä kotoa, kuss' ei kolmea urosta,

ei nähnyt sitä urosta, ku ei miekkoa hionut,

tapparata tahkaellut pään varalle Lemminkäisen.

Silloin lieto Lemminkäinen sanan virkkoi, noin nimesi:

"Voi, päivyinen päivä nousi, armas aurinko kohosi

mun, pojan poloisen, päälle, päälle kaulani katalan!

Lempoko yhen urohon sovissansa suojelevi,

vaipoissansa varjelevi, kaavuissansa kaitselevi

päälle saaessa satojen, tuhansien tunkiessa!"

Jäi neiet syliämättä, sylityt haloamatta.

Jo vieri veneteloille luoksi purtensa poloinen:

purs' on poltettu poroksi, kypeniksi kyyetelty!

Koko runo Projekt Gutenberg- sivulla: https://runeberg.org/kalevala/29.html

Runossa 29 Lemminkäinen lauleskelee ja lähtee veneellään suurelle saarelle ja on siellä kolme kesää. Saarella Lemminkäinen lähinnä laulaa ja jahtaa naisia. Omien sanojensa mukaan Lemminkäinen saisi sata impeä, neieä, tytärtä, leskeä, piikoa jne. Lopulta uroot miekkoineen hermostuvat Lemminkäisen toimiin. Uroot polttavat Lemminkäisen veneen ja Lemminkäisen täytyy rakentaa uusi vene paetakseen saarelta. Kolmen uroon idea polttaa vene ei ehkä ollut tehokkain tapa saada laulava naistennaurattaja Lemminkäinen lähtemään saarelta pois mutta ainakin toive lieto Lemminkäisen lähdöstä tuli selväksi.

Matti Visannin Kalevalan kuvitukset eivät ole kovin toiminnan täyteisiä mutta tässä kuvassa on eniten taisteluun viittavaa kuvastoa.

Runon 29 ensimmäistä kuvaa on käytetty Siltala- kustantamon julkaisemassa Teemu Keskisarjan Hattujen sota- kirjan kannessa. Kirja on julkaistu vuonna 2022. Kirjan kannessa kuva on laitettu kahtia ja osat on käännetty peilikuvaksi. Taustalla hehkuu puna-oranssi liukuväri luomassa sotaisampaa tunnelmaa. Kirja on julkaistu myös Venäjällä vuonna 2024. Venäläisessä painoksessa on toinen kansikuva.

Kirjassa kerrotaan satojen lähdetietojen pohjalta 1740-luvulla Ruotsissa vaikuttaneesta Hattujen puolueesta, jolla oli suuruudenhullu idea palauttaa Ruotsi suurvallaksi valtaamalla Venäjä. Hattujen johtaman Ruotsi-Suomen Venäjän valloitus osoittautuu nopeasti liian vaikeaksi, aivan kuten se on käynyt monilla muillakin Venäjän valloittajilla ennen ja jälkeen 1740-luvun. Hattujen sota päättyy nopeasti erilaisiin surkuhupaisiin kahakoihin ja joukkojen pakenemiseen Etelä-Suomen rannikkoa pitkin Haminasta Helsinkiin. 

Kalevala: Kullervon tarina, kuvitettu 1938

 

Kalevala: Kullervon tarina- elokuva on ollut tammi- ja helmikuussa 2026 Suomen elokuvien katsojatilastojen ykkösenä kolme viikkoa. Maaliskuun 2026 lopussa on saavutettu Suomen elokuvateattereissa 109 000 katsojaa. Näin suurilla katsojaluvuilla voidaan olettaa, että elokuva tekee hyvää tulosta aikanaan myös TV:ssä, suoratoistossa ja Bluray/DVD:nä. Ulkomailla elokuva tullaan tuntemaan nimellä Son of Revenge: The Story of Kalevala. Tällä hetkellä imdb- ja Box Office Mojo- sivustoilla englanninkielinen nimi on Kalevala: The Story of Kullervo. Ohjaaja Antti Jokinen on myös väläytellyt jatko-osien mahdollisuutta.

Koska Kullervon tarina kiinnostaa yhä vuonna 2026 ja se on ehkä selkein kokonainen tarina Kalevalassa, niin päätin julkaista kaikki Kalevalan kuvitukset Matti Visannin vuonna 1938 kuvittamasta Kalevalasta helmikuun 2026 aikana. Kullervon tarina sijoittuu Kalevalan keskivaiheille runoihin 31-36. Jokaisessa runossa on 2-4 kuvitusta. Kuten aikaisemmin tässä blogissa, niin en tule laittamaan koko Kalevalaa luettavaksi näihin runoihin, vaan Kalevala täytyy lukea jostain muualta. Valitsen yhden säkeen, joka parhaiten kuvaa mitä kuvituksessa tapahtuu.

Kaikki Kalevalan runot voi lukea Projekt Runeberg-sivustolta: https://runeberg.org/kalevala/

Kalevala- elokuva ottaa monia vapauksia tarinan suhteen. Kuvitukset tulevat seuraamaan enemmän runojen tapahtumia mutta eivät aivan tarkasti ja oikeassa järjestyksessä. Elokuvassa on huomattavasti toiminnallisempi ote nykyelokuvien tyyliin. Matti Visannin kuvitukset ovat enemmän hämyisiä tunnelmakuvia. Postaukset tulevat sisältämään jonkin verran spoilereita elokuvan suhteen ja yritän muistella kuinka runot, kuvitukset ja elokuva eroavat toisistaan. Joissakin harvoissa kohdissa ne voivat olla samanlaisia.

Blogeissa uusi postaus tulee aina ensimmäiseksi. Tästä syystä runot olivat aluksi väärässä järjestyksessä lopusta alkuun. Olen nyt kääntänyt runot oikeaan järjestykseen runosta 31 runoon 36.

Kalevala: Kullervon tarina, kuvitettu 1938, osa 1, runo 31

Paloi päivä. tuosta toisen,

paloi päivän kolmannenki.

Käytihin katsastamahan:

poik' oli porossa polvin,

kypenissä kyynäsvarsin,

hiilikoukkunen käessä,

millä tulta kiihottavi,

hiiliä kokoelevi,

katomatta karvankana,

kutrisen kähertymättä!

Jäi yksi Kalervon impi

kera vatsan vaivaloisen.

Senpä Untamon urohot

veivät kanssansa kotihin

pirtin pienen pyyhkijäksi,

lattian lakaisijaksi.

»Ei ole Kullervo kaonnut,

kuollut poika hirsipuuhun!

Poika puuta kirjoittavi

pieni piikkonen käessä.

Koko puu kuvia täynnä,

täynnä tammi kirjoitusta:

siinä miehet, siinä miekat,

siinä keihä'ät sivulla»

Möi siitä Kalervon poian,
pani kaupan Karjalahan
Ilmariselle sepolle,

takojalle taitavalle.

Minpä seppo tuosta antoi?

Äijän seppo tuosta antoi:

kaksi kattilarania,

kolme koukun puoliskoa, 

viisi viikatekulua, 

kuusi kuokan kuolioa

miehestä mitättömästä,

orjasta epäpäöstä.

1. Ensimmäisessä kuvassa Kullervoa yritetään tappaa tulella ja runoissa monella muullakin tavalla heti Kullervon ollessa lapsi,  koska Kullervo lupaa kostavansa heti kun oppii puhumaan. Kullervo siis omaa Kalevalan runoissa yliluonnollisia kykyjä.
- Elokuvassa Kullervon polttaminen esiintyy myös mutta aikuisella iällä ja elokuvan Kullervo ei ole suinkaan kuolematon, vaikka onkin vaikeasti tapettava.

2. Toisessa kuvassa Untamo miehineen ottaa mukaansa Kullervon raskaana olevan äidin, joka on vain yksi Kalervon impi (oliko Kalervolla monta impeä? oliko Kalervo edes Kullervon isä?) ja äidillä ei ole edes nimeä ja hän joutuu siivoojaksi / palvelijaksi tai jopa  orjaksi. Kera vatsan vaivaloisen on aika kummallinen kiertoilmaus raskaudesta. Myöhemmässä säkeessä äitiä sanotaan emoksi.
- Elokuvassa Untamon joukkion murharetki Kalervon maille päättyy toisella tavalla, mutta sitä ei kannata tässä spoilata. 

3. Kolmannessa kuvassa Matti Visanti on selkeästi inspiroitunut nuoren Kullervon kuvataiteellisesta puolesta. Piikkonen- sana on kadonnut suomen kielestä lähes kokonaan tai sitten se on Lönnrotin keksimä. Kun sanaa etsii haulla, niin suurin osa tuloksista viittaa tähän Kalevalan säkeeseen. Ilmeisesti piikkonen on jonkinlainen piikki.
- Elokuvassa Kullervo ei juuri osoita taiteellisuutta, ellei suuren aidan rakentamista tai koristeellisen miekan takomista voisi sellaiseksi lukea.

4. Runon viimeinen vinjettikuva on lähes abstrakti mutta siitä juuri ja juuri hahmottaa viimeisen säkeen kattilat ja kuokat. Vaikka Kalevalan kuvitukset vaikuttavat raskailta ja epämääräisiltä, ne kuitenkin kestävät useita katseluita, koska kuvista löytyy pieniä detaljeja, joita ei heti huomaa. Runossa ja kuvituksessa kuvataan kaikki tavarat mitä Ilmarinen maksoi saadakseen Kullervon orjakseen pajaansa.
- Elokuvassa Kullervo myydään rahasta mutta itse ostotapahtumaa ei näytetä. Ilmarinen vain hakee Kullervon ilmeisesti Inarijärven jäältä. Sen jälkeen kun Kullervo on karannut sepän pajasta, Väinö maksaa rahat takaisin Ilmariselle. Väinö ei palauta suurta kantamusta kattiloita ja viikatteita.

Kalevalan kuvitukset eivät ole aivan suorakulmaisia. Jos kuva vaikuttaa olevan vinossa useampaan suuntaan, niin kyseessä ei ole skannausvirhe!

Koko runo Projekt Runeberg- sivustolla: https://runeberg.org/kalevala/31.html