Seinäjoen Seurahuone, 1928

Seinäjoen Seurahuone valmistui vuonna 1928. Valmistuessaan rakennus oli Seinäjoen kookkain rakennus 1920-luvun ilmakuvien mukaan. Matti Visanti toimi arkkitehtina vuosina 1916-1932. Visanti suunnitteli Seinäjoelle parikymmentä rakennusta, joista keskeisin on Seinäjoen Seurahuone. Kuvassa rakennuksen pääsisäänkäynti pohjoispuolella Keskuskadulta nähtynä. Rakennuksen osoite on Keskuskatu 12 (Google Maps). 

Seinäjoen Seurahuoneen länsijulkisivu Keskuskadulta nähtynä. Rakennuksessa on nykyään toimitiloja. 

Seinäjoen Seurahuoneen eteläjulkisivu pihalta nähtynä. Kaikki kolme säilynyttä Matti Visannin Seinäjoelle suunnittelemaa rakennusta ovat tyyliltään samanlaisia 1920-luvun klassismin tyylisiä keltasävyisiä rakennuksia. Yksi syy miksi Visanti lopetti arkkitehtuurin 30-luvun alussa oli se, että funktionalismi otti valta-aseman arkkitehtuurissa.

Seinäjoen seurahuoneen itäjulkisivu nähtynä Matti Visannin kujalta. Kaikki kuvat on otettu toukokuussa 2026.

Seinäjoen Seurahuoneen piirustuksia ei ole säilynyt. Tässä Seinäjoen Säästöpankin, joka on nykyään purettu, julkisivupiirustuksessa näkyy kuinka useimmissa Visannin Seinäjoelle suunnitelluissa rakennuksissa käytettiin samanlaisia osia. Ovi ja ikkunat ovat lähes identtisiä ja koko rakennus on hyvin saman henkinen ja kokoinen kuin Seurahuone mutta vain kaksikerroksinen.

Matti Visanti

 

August Mattias (Matti) Visanti (vuoteen 1936 Björklund; 31. toukokuuta 1885 Oulu – 25. marraskuuta 1957 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti ja kuvataiteilija.

Kuvataiteilijana Visanti on tunnettu erityisesti kirjojen kuvituksistaan. Visanti on ensimmäinen suomalainen kuvataiteilija, joka on kuvittanut Kalevalan kokonaisuudessaan. Vuonna 1936 silloinen Björklund muutti nimensä Visanniksi, koska hänen mielestään Kalevalan kuvittajalla täytyi olla suomalainen nimi. Kuvitettu Kalevala julkaistiin vuonna 1938.

Matti Visannin muita merkittäviä kuvitustöitä ovat: Kanteletar (1940),  Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä. (1950) ja Johanneksen Ilmestys (1955). Loppua kohden kuvituksia värittää syvä uskonnollisuus. Kuvien tyylin pyrkimyksenä on usein vahvistaa tekstien mystisiä ominaisuuksia.

Kuvitusten lisäksi Matti Visanti suunnitteli useita rakennuksia, muistomerkkejä ja muita teoksia. Tunnetuimpia töitä ovat:
- Arkkitehtuuri: Seinäjoen Seurahuone (1928)
- Monumenttitaide: Ilkan patsas, Ilmajoki (1928)
- Grafiikka: Kansaneläkelaitoksen (Kela/Fpa) tunnus (1938)
- Heraldiikka: Isonkyrön vaakuna (1950)
- Taidemaalaus: Ranuan alttaritaulu (1951)
- Muotoilu: Maailman ensimmäinen Olympiaraha (1952)
  
Kyselyt kuvista: pietarivisanti - at - gmail.com

In English:

August Mattias (Matti) Visanti (Björklund until year 1936; 31 May 1885 Oulu, Finland - 25 November 1957 Helsinki, Finland) was a finnish architect and artist.

As a visual artist Visanti was known from his book illustrations. Visanti was the first artist to fully illustrate Kalevala. In year 1936 he changed his name to Visanti because the illustrator of Kalevala was supposed to have a finnish name. Illustrated Kalevala was published in 1938.

Other important illustration works are: Kanteletar (1940), Aleksis Kivi: Seven Brothers (1950) and Book of Revelation (1955). Especially towards the end the illustrations are inspired by deep religious spirit. The style of the images is focused to strengthen the mystic qualities of the stories.

In addition to the illustrations Matti Visanti designed several buildings, monuments and other works. The most well known works are:
- Architecture: Seinäjoen Seurahuone (1928)
- Monumental art: Ilkka Statue, Ilmajoki (1928)
- Graphics: Kela/Fpa emblem (1938)
- Heraldry: Isokyrö Coat of Arms (1950)
- Painting: Ranua altarpiece (1951)
- Design: First Olympic Coin (1952)


Inquiries: pietarivisanti - at - gmail.com

Ranuan alttaritaulu, 1951

Ranuan puinen kirkko rakennettiin vuosina 1911-1913 ja sen suunnitteli Harald Andersin. Kirkon sisustusta uusittiin 50- luvulla ja suunnitelmat teki Arkkitehtitoimisto Irmeli ja Markus Visanti. Samalla Matti Visanti suunnitteli kirkkoon alttaritaulun vuonna 1951.

Luonnos Ranuan alttaritaulua varten vuodelta 1951. Peiteväri pahville 58 x 36 cm. Tämä luonnos on nykyään Ranuan kirkon omistuksessa. 

Jeesuksen toinen tuleminen (Johanneksen ilmestys) 1951. Öljymaalaus kankaalle, 330 x 215 cm. Ranuan kirkko. Koko teksti alreunassa:
Katso hän tulee pilvissä,
ja kaikki silmät saavat nähdä hänet,
niidenkin jotka hänet lävistivät,
ja kaikki maan sukukunnat vaikeroitsevat hänen tullessaan.
Totisesti, Amen.

Maailman ensimmäinen Olympiaraha, 1952

Olympialaiset oli määrä pitää Helsingissä 1940. Turkulainen lehtori J.J.Hulden esitti 1938 Suomen Numismaattisessa Yhdistyksessä lokakuussa 1938, että Suomi voisi julkaista olympialaisten kunniaksi erikoisrahan. Vuonna 1939 järjestettiin rahasta yleinen suunnittelukilpailu.

Rahan tekstit määritettiin kilpailuohjelmassa. Kilpailuun tuli 74 ehdotusta, joista 22 hylättiin. Voittajaksi valittiin kuvanveistäjä Aarre Aaltosen ja Matti Visannin yhteisteos nimeltä Kalevan Tammi. 

Sotien takia olympialaiset jäivät kokonaan pitämättä, joten rahaa ei koskaan julkaistu.

Helsingille myönnettiin vuoden 1952 kesäolympialaiset. Uutta suunnittelukilpailua ei järjestetty, vaan Aaltosen ja Visannin 1940 voittoehdotus päivitettiin vuodelle 1952. Vaikka raha tarkoitettiin tavalliseksi käyttörahaksi, arvoltaan 500 markkaa, sen käyttö jäi vähäiseksi. Jopa 26 000 kappaletta palautettiin rahapajalle, koska seteleitä käytettiin enemmän.

Sittemmin rahasta on tullut keräilykohde maailman ensimmäisenä olympiarahana. Seuraava olympiaraha julkaistiin vasta vuonna 1964 Innsbruckin talviolympialaisten kunniaksi. Huldenin ehdotus oli siis jopa 24 vuotta (6 olympiaadia) edellä aikaansa! Nykyisin kaikki olympialaiset saavat oman erikoisrahansa. 

1951 rahaa lyötiin 18500 kappaletta vuonna. 1951 rahan arvo on 300-500 euroa.

1952 rahaa lyötiin 586 500 kappaletta. 1952 rahan arvo on 20-60 euroa.

Rahan ostovoima vuodelle 2014 muunnettuna on noin 14,5 euroa.

1952 rahasta on olemassa viallinen erä, jossa seppeleen reunassa on ylimääräinen "risu". Virheen takia rahan arvo on kolminkertainen, eli 60-300 euroa.

Raha on tässä kuvattu muovisessa kolikkokapselissa.

Olympiarahasta ei löydy luonnoksia. Ainoa asiaa sivuava aihe on tämä Matti Visannin luonnos Olympialaisten julisteeksi, joka on ehkä sekin tehty kilpailua varten. Julisteessa käytetty kirjasin on samantyylinen kuin kolikossa, varsinkin M-kirjain. Tämä juliste on ainoa säilynyt luonnos, josta voisi ajatella millainen työnjako Aaltosen ja Visannin välillä oli.

Olympiajulisteen suunnittelukilpailu pidettiin 1938. Kilpailun voitti graafikko Ilmari Sysimetsä (laulaja Ilkka "Frederik" Sysimetsän isä). Kuten olympiarahassa, julistekilpailua ei uusittu, vaan vuoden 1952 juliste päivitettiin vuoden 1940- julisteesta.