keskiviikko 11. maaliskuuta 2026

Kalevala runo 29 / Hattujen Sota

Yöllä yksin käyessänsä, kulkiessansa kylitse
tuonne niemen pitkän päähän, kymmenentehen kylähän,
ei nähnyt sitä taloa, kuss' ei kolmea kotoa,
ei nähnyt sitä kotoa, kuss' ei kolmea urosta,
ei nähnyt sitä urosta, ku ei miekkoa hionut,
tapparata tahkaellut pään varalle Lemminkäisen.

Silloin lieto Lemminkäinen sanan virkkoi, noin nimesi:
"Voi, päivyinen päivä nousi, armas aurinko kohosi
mun, pojan poloisen, päälle, päälle kaulani katalan!
Lempoko yhen urohon sovissansa suojelevi,
vaipoissansa varjelevi, kaavuissansa kaitselevi
päälle saaessa satojen, tuhansien tunkiessa!"

Jäi neiet syliämättä, sylityt haloamatta.
Jo vieri veneteloille luoksi purtensa poloinen:
purs' on poltettu poroksi, kypeniksi kyyetelty!

Koko runo Projekt Gutenberg- sivulla: https://runeberg.org/kalevala/29.html

Runossa 29 Lemminkäinen lauleskelee ja lähtee veneellään suurelle saarelle ja on siellä kolme kesää. Saarella Lemminkäinen lähinnä laulaa ja jahtaa naisia. Omien sanojensa mukaan Lemminkäinen saisi sata impeä, neieä, tytärtä, leskeä, piikoa jne. Lopulta uroot miekkoineen hermostuvat Lemminkäisen toimiin. Uroot polttavat Lemminkäisen veneen ja Lemminkäisen täytyy rakentaa uusi vene paetakseen saarelta. Kolmen uroon idea polttaa vene ei ehkä ollut tehokkain tapa saada laulava naistennaurattaja Lemminkäinen lähtemään saarelta pois mutta ainakin toive lieto Lemminkäisen lähdöstä tuli selväksi.

Matti Visannin Kalevalan kuvitukset eivät ole kovin toiminnan täyteisiä mutta tässä kuvassa on eniten taisteluun viittavaa kuvastoa.


Runon 29 ensimmäistä kuvaa on käytetty Siltala- kustantamon julkaisemassa Teemu Keskisarjan Hattujen sota- kirjan kannessa. Kirja on julkaistu vuonna 2022. Kirjan kannessa kuva on laitettu kahtia ja osat on käännetty peilikuvaksi. Taustalla hehkuu puna-oranssi liukuväri luomassa sotaisampaa tunnelmaa.

Kirjassa kerrotaan satojen lähdetietojen pohjalta 1740-luvulla Ruotsissa vaikuttaneesta Hattujen puolueesta, jolla oli suuruudenhullu idea palauttaa Ruotsi suurvallaksi valtaamalla Venäjä. Hattujen johtaman 
Ruotsi-Suomen Venäjän valloitus osoittautuu nopeasti liian vaikeaksi, aivan kuten se on käynyt monilla muillakin Venäjän valloittajilla ennen ja jälkeen 1740-luvun. Hattujen sota päättyy nopeasti erilaisiin surkuhupaisiin kahakoihin ja joukkojen pakenemiseen Etelä-Suomen rannikkoa pitkin Haminasta Helsinkiin. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti