Petsamo-sarja: Liinahamari 2

Maisema Liinahamarista vuodelta 1932. Liinahamari (ven. Лиинахамари) on asutuskeskus ja jäätymätön satama Petsamonvuonon länsirannalla Petsamon kaupunkikunnassa nykyisellä Venäjän Murmanskin alueella.

Landscape made in 1932 from Liinakhamari. Liinakhamari (Russian: Лиинахамари; Finnish: Liinahamari; Swedish: Linhammar) is an ice-free harbour and a rural locality in Pechengsky District of Murmansk Oblast, Russia. The harbour belonged to Finland from 1920 until 1944 when it was handed over to the Soviet Union.

Petsamo-Sarja: Liinahamari 1

Maisema Liinahamarista vuodelta 1932. Liinahamari (ven. Лиинахамари) on asutuskeskus ja jäätymätön satama Petsamonvuonon länsirannalla Petsamon kaupunkikunnassa nykyisellä Venäjän Murmanskin alueella.

Landscape made in 1932 from Liinakhamari. Liinakhamari (Russian: Лиинахамари; Finnish: Liinahamari; Swedish: Linhammar) is an ice-free harbour and a rural locality in Pechengsky District of Murmansk Oblast, Russia. The harbour belonged to Finland from 1920 until 1944 when it was handed over to the Soviet Union.

Petsamo-sarja, Kolttaköngäs 3

Matti Visanti teki matkan 1932 tuolloin Suomelle kuuluneeseen Petsamoon. Tämä koskikuva on alueelta nimeltä Kolttaköngäs, joka nykyään kuuluu Venäjälle ja Norjalle ja tunnetaan nimellä Boris Gleb.

Matti Visanti made a trip to Petsamo in 1932. The area was part of Finland at the time. This waterfall-image is from Kolttaköngäs, which is now part of Russia and Norway and is known as Boris Gleb.

Petsamo-sarja, Kolttaköngäs 2

Matti Visanti teki matkan 1932 tuolloin Suomelle kuuluneeseen Petsamoon. Tämä koskikuva on alueelta nimeltä Kolttaköngäs, joka nykyään kuuluu Venäjälle ja Norjalle ja tunnetaan nimellä Boris Gleb.

Matti Visanti made a trip to Petsamo in 1932. The area was part of Finland at the time. This waterfall-image is from Kolttaköngäs, which is now part of Russia and Norway and is known as Boris Gleb.

Petsamo-sarja: Kolttaköngäs 1

Matti Visanti teki matkan 1932 tuolloin Suomelle kuuluneeseen Petsamoon. Tämä koskikuva on alueelta nimeltä Kolttaköngäs, joka nykyään kuuluu Venäjälle ja Norjalle ja tunnetaan nimellä Boris Gleb.

Matti Visanti made a trip to Petsamo in 1932. The area was part of Finland at the time. This waterfall-image is from Kolttaköngäs, which is now part of Russia and Norway and is known as Boris Gleb.

Aleksis Kivi: Kanervala - Muotokuva

 

Aleksis Kiven muotokuva. Kanervalan ensimmäinen kuvitus.

 

Aleksis Kivi (1834- 1872) oli Suomen ensimmäinen ammattikirjailija. Vuonna 1866 julkaistu Kanervala jäi hänen ainoaksi runokokoelmakseen. Matti Visannin kuvittama versio ilmestyi 1944. Painettu Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjapainon osakeyhtiön kirjapainossa.

Aleksis Kivi: Kanervala - Karhunpyynti

Kontion kaupungis seisovat viimein

Tunturil korkealla.

Sieltä jos katsahdat puolehen päivän,

Allasi väikkyy mailma,

Ja säteetön

Pyörä auringon

Käy reunalla taivaan ja maan;

Ja sinertää kaukaset metsät.

(kolmas säkeistö)

Aleksis Kivi: Kanervala 1866, Kuvitus Matti Visanti 1944

Aleksis Kivi: Kanervala - Helavalkea

Öillisten liekkien lumoavas loistees

Nähdessään neidon kasvot

Nyt moni poikanen polttavast tuntee

Lempensä ensimmäisen,

Helluntai-yön helavalkean leimues

Ja hohtaes korkuuden kiireen.

(viides säkeistö)

Aleksis Kivi: Kanervala 1866, Kuvitus Matti Visanti 1944

Aleksis Kivi: Kanervala - Keinu

Nyt kanssani keinuhun käy,

Mun impeni, valkeal liinal;

Kuin morsian kauniina seisoovi luonto

Iltana helluntain.

Heilahda korkeelle, keinu

Ja liehukoon impeni liina

Illalla lempeäl.

(ensimmäinen säkeistö)

Aleksis Kivi: Kanervala 1866, Kuvitus Matti Visanti 1944

Aleksis Kivi: Kanervala - Eksynyt impi

Metsään keltakiharainen impi 

Asteleevi kanervaisell maall;

Kohden taivast otsa puhdas välkkyy,

Katsannossa onpi tyyneys

(ensimmäinen säkeistö)

Aleksis Kivi: Kanervala 1866, Kuvitus Matti Visanti 1944

Aleksis Kivi: Kanervala - Ruususolmu

Kaunis impi, kysymyksein kuule,

Sydämmeni pyhä salaisuus.

Sano, taitaisiko lemmen liekki 

Leimua muo kohtaan povestas?

(ensimmäinen säkeistö)

Aleksis Kivi: Kanervala 1866, Kuvitus Matti Visanti 1944

Aleksis Kivi: Kanervala - Metsämiehen laulu

Metsän poika tahdon olla,

Sankar jylhän kuusiston,

Tapiolan vainiolla

Karhun kanssa painii lyön,

Ja mailma Unholaan jääköön

(viimeinen säkeistö)

Aleksis Kivi oli Suomen ensimmäinen ammattikirjailija. Vuonna 1866 julkaistu Kanervala jäi hänen ainoaksi runokokoelmakseen. Matti Visannin kuvittama versio ilmestyi 1944. Painettu Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjapainon osakeyhtiön kirjapainossa.

J.K.Paasikiven muotokuva

Juho Kusti Paasikiven muotokuva vuodelta 1935. Kuvan koko 34 x 46 cm. Paasikivi oli Suomen seitsemäs presidentti vuosina 1946 - 1956. Muotokuvan tekemisen aikaan hän oli pääministeri.Vuosina 1936–1939 Paasikivi toimi Suomen lähettiläänä Tukholmassa ja vuosina 1940–1941 Moskovassa.

Portrait of Juho Kusti Paasikivi from 1935. Size of the portrait 34 x 46 cm. Paasikivi was the 7th president of Finland in 1946-1956. At the time of this portrait in 1935 he was the prime minister of Finland.

Frithiof Tikanojan muotokuva

Frithjof Tikanoja (1877–1964) oli vaasalainen toimitusjohtaja ja kauppaneuvos, joka perusti yhdessä Josef Lassilan kanssa 1905 kangas- ja rihkama-alan tukkuliikkeenä toimintansa aloittaneen Lassila & Tikanoja Oyj:n. Tikanoja oli myös taiteen kerääjä, ja hän tuki taloudellisesti muun muassa taidemaalari Eemu Mynttiä.

Tikanoja lahjoitti taidekokoelmansa Vaasan kaupungille 1951, jolloin hänen entiseen kotitaloonsa Hovioikeudenpuistikko 4:ään perustettiin Tikanojan taidekoti.

Kuvan koko 40 x 50 cm.

Frithjof Tikanoja was a well known industrial figure and art collector in Vaasa, Finland.

Size of the portrait 40 x 50 cm.

Vihtori Kosolan muotokuva

Suomalaisen poliittisen 30-luvun hahmon Vihtori Kosolan muotokuva vuodelta 1932. Oletettavasti tilaustyö Vaasan Kivipainolle. Visanti itse oli poliittisesti sitoutumaton.Koko 29 x 37 cm. 

 
Portrait of finnish political figure Vihtori Kosola from year 1932. Presumably ordered art work for Vaasa stone press. Visanti himself was politically nonaligned. Size 29 x 37.

Elias Lönnrotin muotokuva

Elias Lönnrotin muotokuva vuodelta 1950 on Matti Visannin laajimmin levinnyt muotokuva. Tämä kuva on tehty suomalaisia kouluja varten. Elias Lönnrot kokosi Kalevalan ja Kantelettaren, jotka Visanti oli tässä vaiheessa jo kuvittanut. Koko 32 x 40 cm.

The portrait of Elias Lönnrot is the portrait from Matti Visanti that received the widest distribution. This portrait was made for finnish schools. Elias Lönnrot collected Kalevala and Kanteletar, and Visanti had illustrated both books at this time. Size 32 x 40 cm.

Kalevala runot 1-10, poems 1-10

Vuonna 1938 Kalevala-kirjaa painettiin 3100 kappaletta, joista numeroituja 1600 kappaletta. Julkaissut Kustannusyhtiö Kalevala. 594 sivua. Kirjan koko 25 x 31 cm. Paksuus 5,5 cm.
Kalevala koostuu 50 runosta. Kuvituksia on yleensä 2 runoa kohden: 1 vinjettikuva luvun edessä, yksi isompi kokosivun kuva ja yksi vinjettikuva runon lopussa. Kuvituksia on yhteensä 150. Tässä yksi kuva/ runo.

Kalevala had a print of 3100 pieces in 1938, of which 1600 were numbered. Published by Kustannusyhtiö Kalevala. 594 pages. Dimensions: 25 x 31 x 5,5 cm. Kalevala consists of 50 poems. There is usually one vignette illustration above the poem, one wholepage illustration in the middle and one vignette illustration in the end of the poem. Total number of illustrations 150. Here one illustration/ poem.

 

Etusivu - Title page

Runo 1: Vyöltä vanhan Väinämöisen, alta ahjon Ilmarisen

Rune 1: From the belt of Wainamoinen, from the forge of Ilmarinen

Runo 1: Alkoi luoa luomiansa

Poem 1:  And begins at last her workings

Runo 2: Tulta iski ilman lintu

Poem 2: Kindled fire among the branches

Runo 3: Ajoi tiellä vastatusten

Poem 3: Meeting thus in full collision

Runo 4: Emo itki, kyynel vieri

Poem 4: Sadly weeps the ancient mother

Runo 5: Lohi loimahti merehen

Poem 5: Quick it leaps upon the waters

Runo 6: Kävi kohta kolmannesti, sapsohon sinisen hirven, alta vanhan Väinämöisen

Poem 6: Quick adjusting shoots a third one, Swift as light it speeds its journey, Strikes the steed of Wainamoinen

Runo 7: Mitä olet meressä miesi

Poem 7: In this ocean vast and boundless

Runo 8: Istui ilman vempelellä

Poem 8: Sat upon the bow of heaven

Runo 9: Siitä syntyi kolme neittä

Poem 9: Then arose three lovely maidens

Runo 10: Laittoi tuulet lietsomahan

Poem 10: Lets the storm-winds fire the metals

Kalevala runot 11-20, poems 11-20

Runo 11: Reutoi Kyllikin rekehen

Poem 11: Snatches quick the maid Kyllikki

Runo 12: Tietäjät teräksinensä, Tuonen koskehen kovahan

Poem 12: Near the mighty fall of waters

Runo 12: Ylös maasta miekkamiehet

Poem 12: "Rise ye heroes of the broadsword"

Runo 13: Hiihti kaikki hiien korvet

Poem 13: And the moose bounds on before him, Through the Hisi-woods and snow-fields

Runo 14: Tuo verinen tuonen poika

Poem 14: There the blood-stained son of death-land

Runo 15: Haravoi poikoansa

Poem 15: Rakes the Tuoni river bottoms

Runo 16: Lyhykäinen tuonen tytti

Poem 16: Magic maid of little stature, Tiny virgin of Manala

Runo 17: Lähe pois kohusta konna

Poem 17: Flee from mine immortal body

Runo 18: Tule nyt purtehen Jumala

Poem 18: "Come aboard my ship, O Ukko

Runo 18: Pursi juoksi, ranta roikki, oro juoksi, maa jämäsi

Poem 18: Swiftly sails his ship of beauty

Runo 19: Nosti kyitä kynnökselle

Poem 19: Thus the blacksmith, Ilmarinen, Safely plows the field of serpents

Runo 20: Siell on neiti nukkununna

Poem 20: Where asleep a maid has fallen

Runo 20: Siellä karhut tappelevat

Poem 20: Where the wild-bears fight each other

Kalevala runot 21-30, poems 21-30

Runo 21: Valotti vävyltä silmät

Poem 21: Made the suitor's eyeballs glisten 

Runo 22: Ei ole valmis valvattisi

 Poem 22: Thine affianced is not ready

Runo 23: Valkeata vaalimahan

Poem 23: Light thy fires, and heat thine ovens

Runo 24: Lenti tänne musta lintu

Poem 24: Hither came a bird of evil

Runo 25: On kuin puola puolikypsä, Kuin on mansikka mäellä

Poem 25:  Grew as berry in the mountains, As a strawberry of sweetness,

Runo 26: Korolla tulinen kokko

Poem 26: On the rock a fiery hillock

 

Runo 26: On eessä tulinen kuoppa

Poem 26: Fall upon the flaming fire-pit

Runo 27: Oh, sinä olut katala

Poem 27: O thou wretched beer of barley

Runo 27: Lauloi sonnin lattialle,  härän suuren kultasarven

Poem 27: Conjured he a bull before him, Bull with horns of gold and silver

Runo 28: Sen silmät paloi tulena, kuten pojan pohjalaisen

Poem 28: In his eyes the fire of splendor, Like the eyes of Pohyalanders 

Runo 29: Onko saarella sijoa, Maata saaren mantereella

Poem 29: "Is there room upon this island, Is there space within this harbor

Runo 30: Kylmi veitikän venehen

Poem 30: Cold and lifeless bark of Ahti