Kalevala: Kullervon tarina, kuvitettu 1938, osa 1, runo 31

Paloi päivä. tuosta toisen,

paloi päivän kolmannenki.

Käytihin katsastamahan:

poik' oli porossa polvin,

kypenissä kyynäsvarsin,

hiilikoukkunen käessä,

millä tulta kiihottavi,

hiiliä kokoelevi,

katomatta karvankana,

kutrisen kähertymättä!

Jäi yksi Kalervon impi

kera vatsan vaivaloisen.

Senpä Untamon urohot

veivät kanssansa kotihin

pirtin pienen pyyhkijäksi,

lattian lakaisijaksi.

»Ei ole Kullervo kaonnut,

kuollut poika hirsipuuhun!

Poika puuta kirjoittavi

pieni piikkonen käessä.

Koko puu kuvia täynnä,

täynnä tammi kirjoitusta:

siinä miehet, siinä miekat,

siinä keihä'ät sivulla»

Möi siitä Kalervon poian,
pani kaupan Karjalahan
Ilmariselle sepolle,

takojalle taitavalle.

Minpä seppo tuosta antoi?

Äijän seppo tuosta antoi:

kaksi kattilarania,

kolme koukun puoliskoa, 

viisi viikatekulua, 

kuusi kuokan kuolioa

miehestä mitättömästä,

orjasta epäpäöstä.

1. Ensimmäisessä kuvassa Kullervoa yritetään tappaa tulella ja runoissa monella muullakin tavalla heti Kullervon ollessa lapsi,  koska Kullervo lupaa kostavansa heti kun oppii puhumaan. Kullervo siis omaa Kalevalan runoissa yliluonnollisia kykyjä.
- Elokuvassa Kullervon polttaminen esiintyy myös mutta aikuisella iällä ja elokuvan Kullervo ei ole suinkaan kuolematon, vaikka onkin vaikeasti tapettava.

2. Toisessa kuvassa Untamo miehineen ottaa mukaansa Kullervon raskaana olevan äidin, joka on vain yksi Kalervon impi (oliko Kalervolla monta impeä? oliko Kalervo edes Kullervon isä?) ja äidillä ei ole edes nimeä ja hän joutuu siivoojaksi / palvelijaksi tai jopa  orjaksi. Kera vatsan vaivaloisen on aika kummallinen kiertoilmaus raskaudesta. Myöhemmässä säkeessä äitiä sanotaan emoksi.
- Elokuvassa Untamon joukkion murharetki Kalervon maille päättyy toisella tavalla, mutta sitä ei kannata tässä spoilata. 

3. Kolmannessa kuvassa Matti Visanti on selkeästi inspiroitunut nuoren Kullervon kuvataiteellisesta puolesta. Piikkonen- sana on kadonnut suomen kielestä lähes kokonaan tai sitten se on Lönnrotin keksimä. Kun sanaa etsii haulla, niin suurin osa tuloksista viittaa tähän Kalevalan säkeeseen. Ilmeisesti piikkonen on jonkinlainen piikki.
- Elokuvassa Kullervo ei juuri osoita taiteellisuutta, ellei suuren aidan rakentamista tai koristeellisen miekan takomista voisi sellaiseksi lukea.

4. Runon viimeinen vinjettikuva on lähes abstrakti mutta siitä juuri ja juuri hahmottaa viimeisen säkeen kattilat ja kuokat. Vaikka Kalevalan kuvitukset vaikuttavat raskailta ja epämääräisiltä, ne kuitenkin kestävät useita katseluita, koska kuvista löytyy pieniä detaljeja, joita ei heti huomaa. Runossa ja kuvituksessa kuvataan kaikki tavarat mitä Ilmarinen maksoi saadakseen Kullervon orjakseen pajaansa.
- Elokuvassa Kullervo myydään rahasta mutta itse ostotapahtumaa ei näytetä. Ilmarinen vain hakee Kullervon ilmeisesti Inarijärven jäältä. Sen jälkeen kun Kullervo on karannut sepän pajasta, Väinö maksaa rahat takaisin Ilmariselle. Väinö ei palauta suurta kantamusta kattiloita ja viikatteita.

Kalevalan kuvitukset eivät ole aivan suorakulmaisia. Jos kuva vaikuttaa olevan vinossa useampaan suuntaan, niin kyseessä ei ole skannausvirhe!

Koko runo Projekt Runeberg- sivustolla: https://runeberg.org/kalevala/31.html